Sinne missä pippuri kasvaa

Oulu, Suomi. Lämpötila -14 astetta. Lomafiilis 78%

Jokainen meistä on varmaankin jossakin vaiheessa elämäänsä saanut vaikkapa kiukustuneelta työkaverilta tai paineissa puhisevalta puolisolta kehotuksen painua sinne, missä pippuri kasvaa? On ikään kuin hienovaraisesti vihjattu, että nyt kannattaisi hilata ahteri pikaisesti jonnekin, missä tuon meillä yleisesti mausteena käytetyn köynnöskasvin marjat luontaisesti kasvavat. Ja ruoanlaiton kanssahan tuolla kehotuksella ei liene ollut mitään tekemistä, vaan viestin tulinen sisältö on yleensä johtunut lausujansa hetkellisestä ylikuumenemisesta?

Moinen pippurinen kehotus ei kuitenkaan ole saanut montaakaan liikkeelle kohti kaukomaita köynnöskasveja katsastelemaan? Hetken lepyttelyn jälkeen on istuttu suosiolla saman soppakattilan äärelle ja alettu yhdessä syljeskelemään pippureita pois lautaselta ihan sulassa sovussa.

Janen kanssa päätimme kuitenkin ottaa niin sanotusti härkää sarvista ja lähteä katsomaan sitä paikkaa missä legendojen mukaan pippuri kasvaa. Jo Kolumbus aikoinaan lähti samojen legendojen pohjalta etsimään uutta meritietä maustemaille ja löysi itsensä yllättäen Amerikasta. Ajattelimme olla hieman fiksumpia ja meinaammekin laivan sijasta hypätä lentokoneeseen, joka kuljettaa meidät parin välietapin kautta suoraan eteläisen Aasian pippuripusikoille eli Intian Goalle.

Joten tervetuloa taas mukaan matkapäiväkirjan pariin. Tarkoitus on jälleen kertoa matkatunnelmista miltei reaaliajassa sekä välittää fiiliksiä myös matkakuvien ja -videoiden muodossa. Ja vaikka äsken käytimmekin sanontaa "härkää sarvista", ei tätä matkapäiväkirjaa tehdessä tarkoitus ole satuttaa yhtään lehmää muista eläimistä puhumattakaan. Jokainen elämä on arvokas, lehmän erityisesti, varsinkin kun Intiaan ollaan menossa. :)