tiistai 21. joulukuuta 2010

Jos Intia tästä aidommaksi muuttuu…

Hospet, Karnataka, Intia. Lämpötila 28 astetta, Lomafiilis 107%.

Tässä tulee pikainen matkapäiväkirjapäivitys kökköisten nettiyhteysten päästä keskeltä Intiaa Hospetin kaupungista. Kirjottelen enemmän paremmalla ajalla, kunhan pääsemme sutjakampien yhteyksien päähän.

Monesti kuulee esimerkiksi reppumatkaajien tai muuten vaan omaa tapaansa matkailla korostavien moittivan, että jos on käynyt Goalla, ei ole oikeastaan käynyt Intiassa lainkaan. Sen verran länsimaistunutta ja kehittynyttä meno tuolla Portugalin entisessä kaukomaakunnassa kuulemma on. Täällä Hospetissa noita reppumatkailijoita taas toki näkee muutamia, mutta toden totta täällä ei todellakaan ole samanlaista turistimeininkiä kuin Goalla. Nyt ollaan ilmeisesti aidossa Intiassa monessakin mielessä?

Olipa miten oli. Tämän enempää aidompaa Intiaa ainakaan me emme kaipaa. Junamatka tänne oli kokemus sinänsä. Kahdeksan tuntia keskellä kaikenkirjavaa intialaista arkipäivää on aikamoinen kulttuurishokki länsimaiseen menoon tottuneelle. Hengissä tuostakin selvittiin ja oikeastaan aika komeasti.

Ensimmäisen kerran elämässämme yövymme hotellissa, jossa on hiirenloukut. Kaduilla kulkiessaan valkoihoinen aiheuttaa hämmennystä, koska paikalliset ihmiset eivät ole yleensä nähneet näin vaaleita ihmisiä monestikaan. Valokuvaaminen aiheuttaa toisinaan hämmennystä ja joidenkin kohdalla jopa vihaa: täällä monet uskovat yhä, että jos ottaa ihmisestä kuvan, vangitsee samalla tämän sielun. Voi, kun tietäisivät mitä aion tehdä noilla kaikilla sieluilla, mitä tällä reissulla on muistikortille tarttunut?

JA HOLY COW! Täällä vasta tajuaa kuinka tärkeässä asemassa lehmä, joki tai joku muu meille tavallinen asia voi olla uskonnollisessa mielessä. Matkalle tänne ohitimme joen, jossa näkyi tuhansia ihmisiä rukoilemassa jumalia ihan vaan sen takia, että nyt sattuu olemaan vuoden pimein päivä. Tämä päivä on siis ollut varsinaista tunteiden, kokemusten ja elämysten ilotulitusta. Laitan oheen kuitenkin muutaman kuva, jotta saatte edes pienen väläyksen siitä, mitä olemme tänään nähneet ja kokeneet. Videota on turha edes yrittää siirtää, mutta kunhan Goalle päästään takaisin, niin sitten laitan myös elävää kuvaa vielä eläväisemmästä intialaisesta meiningistä! Kuvatekstejäkään en ala kirjoittelemaan tähän hätään. Puhukoon kuvat puolestaan!


Hyvää yötä! Huomenna meitä odottaa Hampin muinaiset temppelialueet.

2 kommenttia:

  1. kiitoksia taas kerran loistavasta kerronnasta. Odotan jatkoa suurella mielenkkiinolla, koska meidänkin tarkoituksenamme on tammikuun loppupuolella viettää muutamia päiviä Hampissa.

    Tuo suhtautuminen valkoihoisiin vaikuttaa ensialkuun todellakin hupaisalta. Pari vuotta sitten etelä Intian kiertueella viivyimme muutaman päivän Kanyakumarissa, Intian niemimaan eteläisimmässä kärjessä, joka on suosittu turistikohde pohjoisinialaisten keskuudessa. Markkinameininki oli uskomaton ja turisteja valtavasti. Muita valkonaamoja ei joukkoon ollut eksynyt ja kyllä kaksi eurooppalaista maleksijaa kilpaili menestyksellä huomiosta lähes kaiken muun tarjonnan kanssa. Auringon nousulle hävisimme puhtaasti.
    Suhtautuminen valokuvaukseen taas oli tyystin toinen. Moni perheenisä sai ikimuistoisia matkamuistoja kuvatessaan lapsensa istumassa ison ja ruman skandinaavin sylissä.

    terkut:
    perapappa

    VastaaPoista
  2. Hei!

    Kiva seurata teidän matkakertomusta täällä työpöydän ääressä, Automaatiotiellä. Teidän ja meidän lämpötilaero on tällä hetkellä noin 50 astetta :)
    Hyvää loman jatkoa ja ennen kaikkea Hyvää Joulua! toivottelee Tiina

    VastaaPoista